Valitse sivu

EMILI K.

NAURETTAVAN HYVIÄ RESEPTEJÄ, TREENIVINKKEJÄ JA ELÄMÄNPOHDINTOJA

KATEGORIAT

Tervetulleita uutuuksia välipalarintamalla

Kaupallisessa yhteistyössä Kaslink kanssa.

Millä korvaat maitotuotteet välipaloilla, etenkin kätevän ja proteiinipitoisen maitorahkan? Tämä kysymys, hieman eri muodoissa, on todella usein kysytty kysymys multa. Kasvipohjaiset jogurtit, rahkat ja muut välipalat ovat pikkuhiljaa vallanneet isomman ja isomman tilan kauppojen kylmähyllyiltä. Täältä todella iso peukku, koska on vain rikkautta, että vaihtoehtoja on paljon tarjolla. Toki asialla on myös kääntöpuolensa; laatuja on erilaisia ja ilman tuotesisältöön kurkkaamista saattaa koriin päätyä myös huonompia valintoja.

No mihin sitten olisi hyvä kiinnittää huomiota välipalan valintaa tehdessä? Omat kriteerini ovat, että tuotteessa ei olisi lisättyä sokeria, sisältö olisi mahdollisimman puhdas ja proteiini on suurta plussaa, jotta nälkä pysyisi loitolla pidempään. Mielelläni valitsen myös kotimaisen tuotteen aina kun se on mahdollista ja olisi suotavaa, että hinta ei ole liioiteltu. Ja kaiken tämän, haluan todellakin olevan hyvän makuista! Heh kuulostaa ehkä paljon pyydetyltä, mutta usko tai älä Kaslink Aito, kotimainen tuoteperhe, vastaa näihin kriteereihin uutuksillaan!

Siinä ne ovat, kaiken hehkutuksen ansainneet Kouvolassa valmistetut proteiinipitoiset Aito Plus kauravälipalat. Sain Kaslinkilta uutuuksia testiin ja ihastuin heti. Mauista puolukka-banaani nousi mun lemppariksi ja hyvänä kakkosena rokkaa omena-mango. Tuotteen hinta on kohtuullinen noin 1,19€. Olen todella positiivisesti yllättynyt siitä, että härkäpapu- ja kauraproteiini eivät puske maussa ja koostumuksessa läpi yhtään. Ja näinhän sen juuri kuuluu ollakin! Täällä välipalat ovat käytössä hektisessä arjessa sellaisenaan tai hieman tuunattuina. Mukaan on kätevä ottaa vain purkki ja lusikka, mutta kotona tykkään välillä myös rikastuttaa välipaloja. Haluan laittaa hyvän kiertämään ja jakaa lemppari tuunaukseni myös teille! Miltä kuulostaisi lisätä karpalo-banaani-granolaa suoraan välipalakuppiin tai surauttaa blenderissä nopea mango-pinaatti bowl? I know kuulostaa hyvälle ja maistuu vielä paremmalle!

Karpalo-banaani-granola

5 dl kaurahiutaleita
1,5 dl (100g) manteleita
3/4 tl vaniljajauhetta
1/2 dl kookosöljyä
1/2 dl hunajaa
1 1/2 dl kuivattuja karpaloita
2 dl kuivattuja banaanilastuja

Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen, ota uunipelti valmiiksi esille ja
levitä sen päälle leivinpaperi.
Rouhi mantelit veitsellä reiluiksi paloiksi. Mittaa kulhoon kaurahiutaleet,
mantelirouhe sekä vaniljajauhe ja sekoita. Mittaa kuivien aineiden sekaan
kookosöljy sekä hunaja ja sekoita hyvin. Levitä massa tasaisesti pellille ja
laita uuniin paahtumaan. Hieman uunista riippuen, paahda garnolaa noin.
20-30 min. Granola on valmista, kun se on saanut pintaan kauniin värin ja
on koittaessa rapean tuntuinen. Jätä granola jäähtymään äläkä sekoita
vielä, jotta granolan koostumus jää isoiksi paloiksi eikä muruksi. Lisää
jäähtyneeseen granolaan karpalot sekä banaanilastut ja lohko granola
haluamasi kokoisiksi paloiksi.

Mango-pinaatti bowl (kahdelle)

2 prk Kaslinkin mango-omena Aito Plus Kauravälipalaa
3 dl mangoa
2 kourallista baby-pinaattia
loraus kauramaitoa

Mittaa kaikki ainekset blenderiin ja blendaa paksuksi samettiseksi
smoothieksi. Laita kauramaitoa aluksi varovasti, jotta bowlista ei tule
liian löysää. Koristele bowli haluamillasi päällisillä.

Mikäli haluat tutustua uutuuksiin lisää, se onnistuu Kaslinkin verkkosivuilla. Tässä sinulle sinne suora linkki: http://www.kaslinkaito.fi/aitoplus . Ihania ja etenkin herkullisia välipalahetkiä sinne!

Hymyin Emili <3

Helsingin parhaat aamupala- ja lounaspaikat

Istun tällä hetkellä Kämp Gardenin Kuuma -kahvilassa. Kello on 10.03 ja Helsingin paras avokadoleipä lepäilee jo massussa. Hain santsikupin kahvia, otin läppärin esille ja aloin purkamaan maileja. Yhtäkkiä mulle tuli idea, että haluan jakaa teille lempi aamupala- ja lounaspaikkani! Niitä kysellään multa jatkuvasti Instassa ja se selkeästi kertoo, että keltään ei ole jäänyt epäselväksi suhteeni ruokaan, hahah! Ruoka ihan todellakin on elämä ja etenkin aamupaloja rakastan. Helsingissä on mun mielestä ihana ruoka- ja kahvikulttuuri ja se on itseasiassa yksi Helsingin parhaista puolista. En itse syö kovinkaan usein ulkona, sillä arki pyörii kotiruokien voimalla, mutta kyllä mä viikottain käyn aamupalalla, kahvilla tai lounalla. Dinnereilläkin silloin tällöin.

Helsingin tarjonta palveluissa on massiivinen, mutta listasin tähän alle omat all time favourite paikat. Toivottavasti saat niistä vinkkiä omiin ruokahetkiisi.

Lemppari aamupalat ja brunssit

Kuuma
Niinkuin jo aiemmin mainitsin, Helsingin parhaat avokadoleivät saat täältä! All day breakfast maksaa 16€ ja sen saa koota mieleiseksi komboksi neljästä kohdasta. Ihana tunnelma ja Marimekon eripari astiat ovat myös mainitsemisen arvoisia asioita.

Paulig Kulma
Täällä hinta-laatusuhde kohtaa todella hyvin! Arkipäivien Kulma breku maksaa 15,50€ ja viikonlopun brunssimainen Weekend breku on 18,50€ (hinnat kyllä vähän nousseet viime vuodesta?). Kombot kootaan täälläkin itse ja nälkä ei ole jäänyt kertaakaan! Croisantti-omeletti-marjajogurtti- kombo on oma suosikki ja Kulman laadukas kahvi ei petä koskaan. Listalle oli ilmestynyt nyt banaanipannukakut vaahterasiirapilla ja ei tarvi kahta kertaa miettiä, mitä tilaan seuraavalla kerralla!

Green Hippo
”Tarjoamme herkullista, nopeaa ja terveellistä ruokaa kohtuulliseen hintaan”. Heidän nettisivujen slogan kiteyttää ihan täydellisesti sen, miksi kyseinen kahvila on niin huippu! Värikäs smoothie bowl kotitekoisella granolalla on mun vakiotilaus ja heidän pannukakut ovat yhtiä parhaita, mitä olen IKINÄ maistanut! Ja voin kertoa, että aika monia olen maistanut. Ainiin ja 3€ kaurapuuro marjoilla – parasta! Aamupaloille on valmiita komboja ja omia yhdistelmiä voi myös helposti luoda. Sunnuntaisin on tarjolla koko päivän kahta eri brunssia, mutta niitä en ole (vielä) itse testannut.

Relove
Aivan ihania aamupaloja ja brunssikomboja tarjolla koko päivän! Hinnat pyörivät välillä 11,90€-19.50€. Relovessa parasta on, että he suosivat puhtautta, kotimaista lähiruokaa ja luomua. Tällaisilla arvoilla varustettuja ruokia on aika ihana syödä! Ja kahvilan tunnelma on kokemisen arvoinen!

Lemppari lounaat

Sandro
Mun ehdoton lempparilounas Helsingissä! Laadukas ja värikäs buffetpöytä notkuu erilaisista hyvin maustetuista kasviksista, salaateista sekä pavuista. Sandron falafelit ovat järkyttävän hyviä ja niihin yhdistettynä hummus, tsatsiki ja tomaattikastike – yes please! Buffetin lämpimästä pöydästä löytyy myös aina jotain lihaa, jos sitä kaipaa. Hinta on 12,90€, minkä maksaa enemmän kuin mielellään varsinkin, kun kahvikin kuuluu hintaan!

Story
Okei tää ei mee ihan suoranaisesti lounas kategoriaan, mutta ”Story Classic” -listan lohikeitto on niin hyvää! Se ei siis ole lounaslistalla tai -hinnoissa, mutta sitä saa koko päivän. Lohikeitto maksaa 13,90€, mutta mä lupaan, että se on sen arvoinen!

Paulig Kulma
Kulman vegaaninen salaattibuffet on mun vakio ratkaisu, kun haluan terveellistä ja freesiä lounasta. Pöytä on täynnä erilaisia värikkäitä salaatteja, tahnoja, kastikkeita ja leipiä. Lisukkeeksi saa ostettua lisäproteiinia; savulohta, kanaa, nyhtökauraa… Buffetin hinta on 11,90€. Ainut miinus on, että heidän hyvät kahvit eivät kuulu hintaan.

Pupu
Paras salaattipaikka, koska salaatit ovat täyttä ravintorikasta tavaraa. Ei pelkkää jäävuorisalaattia, missä on muutama kurkku, tomaatti ja kanapala. Pisteet myös siitä, että PuPu suosii luomua ja lähituottajia. Oma ehdoton lemppari on Week*nd -salaatti. Ainut miinus on, että salaatit maksavat todella paljon, mutta toki ymmärrän että, hinta koostuu laadukkaista raaka-aineista. Lounasaikaan salaattien hinnoista saa pois 1,50€.

Green Hippo
Heh samat nimet pyörivät listoilla. Green Hipon lounaslistalla on ihania terveellisiä pastoja, salaatteja sekä bowleja ja niinkuin aiemmin totesin, hinnat ovat kahvilassa enemmän, kuin kohtuulliset. Oma lemppari lounaista on Kale bowl – Jamie Bowliver, missä on halloumia. Nam, nam ja nam! Lounashinnat ovat 10,40€ tai 12€, riippuen kellonajasta.

Hymyin Emili <3

SESONKIRESEPTI: BATAATTI-TEXMEX-VUOKA

Lempeitä sunnuntaiterkkuja täältä! Tulin sunnuntain kunniaksi takaisin peiton alle läppärin ja toisen kahvikupin kanssa. Sunnuntaissa on aina niin oma rauhallinen fiiliksensä. Ihanaa! Mutta hei asiaan, se olisi toisen sesonkireseptin vuoro! Ajattelin jakaa sen näin sunnuntaina ideaksi ensi viikon ruoille. Moni varmasti valmistelee jo tänään tai viimeistään alkuviikosta ruokia niin tässä olisi yksi hyvä vaihtoehto. Laatikkoruoat ovat käteviä ja meillä tehdään aina sunnuntaisin vähintään yksi sellainen. Helposti yhdellä kertaa paljon ruokaa ja suurinosa ruoan valmistukseen kuluvasta ajasta menee uunissa. Kä-te-vää!

Monipuolinen ja maukas bataatti on näin talvisin parhaimmillaan ja halvimmillaan. Se loistaakin tähtenä kehittelemässäni bataatti-texmex-vuoassa. Helppo, yksinkertainen ja todella maukas eli arkiruokaa parhaimmillaan! Ja sopii monen suuhun, sillä ruoka on vegaaninen, gluteeniton, maidoton ja soijaton. Eiköhän siis mennä pidemmittä puheitta reseptin kimppuun!

BATAATTI-TEXMEX-VUOKA

n. 1,2 kg (2 isoa kappaletta) bataattia
3 perunaa
n. 3 dl kauramaitoa (muukin maito käy)
1 tl suolaa
2 pkt Texmex Härkistä
500 g chili tomaattimurskaa
1 pussi (200 g) vihreita papuja paloina (pakaste)
1/2 tl suolaa

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen ja ota iso uuni vuoka esille.
Laita isoon kattilaan reilusti vettä kiehumaan. Kuori bataatit sekä
perunat, pilko ne paloiksi ja keitä kattilassa pehmeiksi. Kaada kattilasta
vesi pois, lisää ensin 2 dl maitoa ja ala työstämään joko survimella tai
sähkövatkaimella muusia. Lisää maitoa sen verran, että saat muusista
juoksevaa. Se saa olla melko löysää, jotta ruoka ei kuivu uunissa. Lisää
lopuksi suola ja maista, että maku on kohdillaan.

Sillä välin, kun bataatit ja perunat kiehuvat, sekoita kaikki täytteen
ainekset kulhossa hyvin sekaisin. Levitä täyte tasaisesti uunivuoan
pohjalle ja päälle valmis bataattimuusi. Viimeistele ruoka paistamalla
sitä uunissa n. 15 min, kunnes pinta on saanut kauniisti väriä.

Hymyin Emili <3

Q&A

Saitte kysellä multa Instagramini puolella reilu viikko sitten mitä vain ja koostin niistä toivotun Q&A postauksen! Kysymyksiä tuli paaaljon enemmän, kuin nämä alla olevat 12, mutta ajattelin, että tekisin niistä useamman erillisen postauksen, jotta yhdestä ei tule väsyttävän pitkä. Pidemmittä puheitta kysymysten ja vastausten pariin!

Lempi arkiruoka? Lempi terveellinen herkku? Lempi herkku?

Apua ihan hirveen hankala valita näihin kaikkiin vain yksi ruoka! Mun lempi arkiruoka, mitä tulee ihan liian harvoin tehtyä, on lohikeitto. Lemppari terveellinen herkku on pannari ja marjat. Teen pannarin aina ilman sokeria ja lisättyä rasvaa, joten luokittelen sen terveelliseksi. Ja lempi herkku herkku on kyllä suklaa. Irttarit ja korvapuusti tulevat kyllä hyvinä kakkosina.

Kuinka monta kertaa viikossa treenaat?

Treenaan tällä hetkellä todella fiiliksen mukaan, koska päätavoitteena
on saada liikkumisesta hyvää ja energistä oloa. Olen huomannut, että
mulla parhaiten se onnistuu, kun ei ole pakko tehdä mitään tiettyä.
Treenikerrat pyörivät viikossa 3-5 välillä. Runkona mulla on kaksi
voimatreeniä, ylä- ja alavartalolle, ja kaksi kokovartalo HIIT-treeniä.
Joskus joku näistä jää tekemättä ja jonain viikkoina taas saatan tehdä lisäksi
vielä esim. lenkin.

Mitä aineita olet kirjoittanut yo-kirjoituksissa? Mitä arvosanoja tuli
ja olitko tyytyväinen?

Kirjoitin äidinkielen (M), englannin pitkänä (A), matematiikan (C) ja
terveystiedon (M). Lukiossa kaikki ylimääräinen aika meni urheiluun,
joten olen kyllä tyytyväinen ja todella helpottunut, että englanti meni läpi (jep mä oon huono kielissä)!

Minkä ikäinen ja mittainen olet?

Olen 23-vuotias ja 170 cm pitkä.

Miten lähdit rakentamaan omaa someasi ja nykyisiä yhteistöitä
yritysten kanssa?

Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, alussa lähdin vain tekemään.
Pyrin siis tuottamaan materiaalia ulos säännöllisesti ja se on itseasiassa
kyllä vieläkin yksi tärkeimmistä jutuista. Sitä ei missään vaiheessa kannata miettiä, että mitä muuta ajattelevat. Joku ajattelee ja katsoo aina pahalla. Alusta asti olen tuottanut saman tyylistä sisältöä eli reseptejä, treenivinkkejä ja omia ajatuksiani. Pikkuhiljaa se oma tyyli alkoi löytymään ja aloin panostamaan laatuun. Ensimmäiset yhteistyöt sain ottamalla itse yrityksiin yhteyttä. Kun mulla oli kasassa 1000 seuraajaa, laitoin muutamalle minua kiinnostavalle yritykselle viestiä. Nykyään yhteistyöt tulevat suurimmaksi osaksi niin, että yritykset kiinnostuvat minusta ja ottavat yhteyttä. Tärkein juttu mun mielestä on tehdä alusta asti oman näköistä sisältöä. Olla aito ja tehdä asioita omien arvojen mukaan. Se näkyy ulospäin!

Haluaisitko olla äiti joskus?

Haluan todellakin! Niin kauan kuin muistan, mulla on aina ollut ajatus,
että haluan lapsia. Mä olen todella lapsirakas, mutta vielä ei ole
kuitenkaan niiden aika. Tällä hetkellä nautin vielä todella paljon siitä,
että en ole sidottu mihinkään.

Miksi syöt gluteenittomasti?

Syön pääosin gluteenittomasti ja maitotuotteita käytän myös aika
vähän. Mulla mikään ruoka-aine ei kuitenkaan ole nollatoleranssissa
ja en halua turhaan allergisoida kehoa eli syön kyllä sekä gluteenia
että maitotuotteita, mutta suhteellisen vähän ja harvoin. Tällainen
ruokavalio sai alkunsa, kun muutettiin avopuolisoni kanssa yhteen ja
hänelle gluteeni sekä maitotuotteet eivät sopineet silloin ollenkaan. Koin
helpommaksi, että kummatkin syövät samoja ruokia, joten siirryin semi
gluteenittomaan ja maidottomaan. Hetken päästä huomasin, että mun olo
muuttui järkyttävän paljon ja vaikutukset olivat suuria: aivosumu loppui,
energiatasot nousivat huomattavasti ja ainainen pieni väsymys katosi,
mielialojen heittelyt tasoittuivat, jatkuvat pienet vatsavaivat loppuivat
ja suolisto toimi ihanteellisesti. Jokapäiväisiä juttuja, mitkä vaikuttavat
hyvinvointiin oleellisesti. Pienissä määrin ja satunnaisesti en huomaa
gluteenilla ja maidolla olevan mitään vaikutuksia kropassa ja siksi niitä
välillä syönkin. Korvapuustithan on ihan maailman parhaita!

Mikä sun mahdollinen seuraava isompi tavoite on yrittäjyydessä?

Siitä en ole ihan varma, onko tämä seuraava tavoite, mutta näen sen
kuitenkin lähitulevaisuuden tavoitteena: haluan kirjoittaa reseptikirjan.
Mulla on sille itseasiassa jo nimikin keksittynä, mutta sitä en paljasta.
Tähän liittyen isona tavoitteena on myös saada muokattua omaa arkea
vieläkin itselle suotuisammaksi. Tällä hetkellä hommia on niin paljon,
että esimerkiksi tämän reseptikirja-asian eteen en ole vielä kerinnyt
tekemään juuri mitään. Haluaisin myös tehdä mahdollisimman pian teille
uusia e-reseptikirjoja myyntiin nettisivuilleni, mutta aika ei tahdo
niihinkään riittää. Ehkä tämä ajan vapauttaminen on siis seuraava
merkittävä tavoite.

Koetko olevasi sinut itsesi kanssa? Onko sinulla koskaan ollut
ongelmia syömisen suhteen?

Tätä kysyttiin erilaisissa muodoissa useampaankin kertaan. Koen olevani todella vahvasti sinut itseni kanssa ja omaan myös suhteellisen vahvan itsetunnon. Mulle aika usein sanotaankin, että vaikutan itsevarmalta. Tämä kaikki kumpuaa varmasti kasvatuksesta ja siitä kiitos ihanille vanhemmilleni. Meitä on aina kannustettu ja kehuttu paljon. On opetettu liikkumaan monipuolisesti ja syömään terveellisesti. Kotoa mä olen oppinut ruoanlaitto ja leipomis taitonikin. Kun mä mietin mun lapsuutta niin aina on riittänyt sellaisena, kuin on ja rakkautta sekä tukea on saanut enemmän, kuin tarpeeksi. Mulla ei ole koskaan ollut siis myöskään ongelmia syömisen suhteen ja terve suhtautuminen syömiseen on myös juuri lapsuudesta peräisin.

Unelmien matkakohde? Ja kenen kanssa lähtisit?

Tää on helppo! Ollaan mietitty avopuolisoni kanssa jo pidempään matkaa
Malediiveille. Se olisi unelma!

Vinkit ruokakuvien ottamiseen?

Kuvaa, kuvaa ja kuvaa. Oikeasti tämänkin niin kuin monen muunkin
asian oppii vain tekemällä. Kuvaa samaa ruokaa monesta eri kuva-
kulmasta, vaihda sommitelmaa ja kokeile sekä pysty- että vaakasuuntaisesti, jotta löydät parhaan mahdollisen lopputuloksen. Suosittelen myös selaamaan esimerkiksi somesta paljon ruokakuvia ja tallentamaan niitä itselle inspiraatioksi. Erilaiset rekvisiitat, kuten leikkuulaudat, liinat, kauniit astiat yms. tuo kuviin mielenkiintoa ja visuaalisuutta. Toki hyvä kamera on oleellinen osa laadukkaita kuvia. Kameran ominaisuuksia kannattaa myös käyttää hyödyksi, sillä niillä saa kuviin luonnetta ja laadukkuutta. Esimerkkinä onko koko kuva tarkka vai vaan etualalla oleva smoothie. Ruokakuvissa kannattaa pyrkiä hyödyntämään luonnonvaloa, jotta ruoat tulevat oikeuksiinsa ja hallitsevat varjot pysyvät hillittyinä. Kuvia muokkaamalla ne saa nostettua oikeuksiinsa ja muokkaukseen kannattaakin valita tietty oma tyyli, jotta kuvat olisivat yhtenäisiä.

Yksi elintarvike, mitä ilman et pärjäisi viikkoakaan?

Kahvimaito! Juon joka päivä kahvia vähintään yhden kupin aamulla ja mustana kahvia en pystyisi juomaan.

Isot kiitoshalit vielä kaikille, jotka jaksoivat kysymyksiä laittaa! <3 Ihanaa keskiviikkoillan jatkoa, kauniita unia ja palataan taas pian!

Hymyin Emili <3





SESONKIRESEPTI: VERIAPPELSIINI-PERSIKKA TUOREPUURO

Kauppojen hedelmähyllyt pursuavat nyt kirkkaan värisiä sitrushedelmiä; appelsiineja, greippejä, klementiinejä, sitruunoita ja veriappelsiineja. Tästä väri- ja makuloistosta saadaan onneksi nauttia vielä pitkään, sillä sesonki kestää maaliskuulle asti. Ihanaa, koska onko parempaa, kuin aamulla vastapuristettu appelsiinimehu?!

Seuraan kausiruokia ja varsinkin hedelmiä ja vihanneksia tulee valittua kaupassa sesonkien mukaan. Etenkin alhaisemman hinnan vuoksi, mutta myös siksi, että sesongissaan tuotteet ovat maukkaimmillaan. Konkreettisena esimerkkinä juuri sitrushedelmät, etenkin appelsiinit, klementiinit yms. Mehukkuus ja maku ovat aivan omissa svääreissään tällä hetkellä!

Sain kaupassa idean, että jakaisin jatkossa joka kuukausi sesonkireseptejä, missä käytettäisiin nimenomaan kausiruokia. Näin saisitte vinkkejä, miten hyötykäyttää edullisia ja maukkaita raaka-aineita. Ehkä sellaisiakin, mihin ei ole aiemmin itse uskaltanut tutustua! Mitä olet mieltä? Miltä idea kuulostaa? Tunnistat jatkossa sesonkireseptit otsikosta.

Mä rakastan tuorepuuroja! Niiden kätevyyttä ja helppoutta ei vaan voi liikaa hehkuttaa ja erilaisilla makuvariaatioilla kyllästyäkään ei pysty. Tällä kertaa ihanan makeat veriappelsiinit saivat sukeltaa tuorepuuron sekaan. Vaikka itse sanonkin, puurosta tuli aivan ihanaa!

Veriappelsiini-persikka tuorepuuro (kahdelle)

1,5 dl persikkasosetta (esim. Bonne)
3 dl kauramaitoa
1 dl kookosmaitoa
2-3 veriappelsiinia
2,5 dl kaurahiutaleita
2 rkl chia-siemeniä

Mittaa kulhoon persikkasose sekä kaura- ja kookosmaito ja sekoita ne
hyvin keskenään.
Kuori ja pilko veriappelsiinit paloiksi. Jos haluat reippaasti sattumia,
pilko 3 veriappelsiinia. Lisää kulhoon nesteiden sekaan veriappelsiini-
palat, niistä tullut neste, kaurahiutaleet ja chia-siemenet. Sekoita hyvin,
jotta kaurahiutaleiden tärkkelys leviää ja puuron koostumuksesta tulee
yhtenäinen. Jätä puuro turpoamaan jääkaappiin yöksi.

Monet ovat jo huomanneetkin, että käytän usein tuorepuuroissa kookosmaitoa. Siitä aika usein kysytään, että onko se pakollista tai korvattavissa. Käytän kookosmaitoa, koska se tuo tuorepuuroihin kermaisuutta ja täyteläisyyttä, mutta sen voi hyvin korvata myös esimerkiksi jogurtilla. Kaikkiin makuihin ei mielestäni sovi jogurtin happamuus ja siksi tykkään käyttää kookosmaitoa tai -kermaa. Suosittelen rohkeasti kokeilemaan varsinkin, jos määrä on pieni niin kuin tässä reseptissä eli maku ei ole dominoiva. Koostumukseen se sen sijaan antaa paljon!

Hymyin Emili <3


MM-hopeaa, ystäviä ja sietämätöntä kohtelua

Tää on aihe, mistä en ole juurikaan puhunut somessa. Ja nyt, kun mä kirjoitan tätä postausta, koko aihe tuntuu yhdeltä isolta ahdistavalta köntiltä. Ja sitähän se mulle on lopettamisen jälkeen ollutkin; todella arka aihe, mistä en mielelläni puhu. Kysyin viikko sitten teiltä Instassani postaustoiveita ja yllätyin totaalisesti, miten paljon teitä kiinnostaa mun salibandyura. Ja tottakai mä haluan vastata teidän toiveisiin, joten yritän saada koottua urani ja ajatukseni mahdollisimman selkeäksi kokonaisuudeksi.

Kerkesin pelaamaan yhteensä noin 14 vuotta. Aloitin salibandyn 2. luokalla Riihimäellä pienessä seurassa nimeltä Piraijat. Ja jos oikein muistan, Piraijat perustettiin silloin, kun me aloitettiin. Pelasin C-ikäiseksi asti kyseisessä seurassa ja silloin pelaaminen oli pelkästään kivaa. Treenejä odotin aina ja pelejä kahta kauheammin. Olin ikäluokassani todella hyvä ja joukkueessamme sain ison roolin. Ratkaiseva asia urallani tapahtui C-ikäisenä, kun yhdessä turnauksessa ikäluokkavalmentaja oli tarkkailemassa pelaajia ja huomasi lahjakkuuteni. Näin jälkikäteen osaan ajatella, että pieni riihimäkeläinen seura ei ollut välttämättä paras mahdollinen kehittymiseni kannalta. Pelasimme haastajasarjaa, emme SM-sarjaa, missä piirit niin sanotusti pyörivät. Oli siis todellakin minun onni, tai kohtaloa, että ikäluokkavalmentaja saapui katsomaan haastajasarjan turnausta. Siitä lähti pikkuhiljaa pyörät pyörimään.

B-ikäisenä tajusin, että seuran vaihto on ainoa ratkaisu, jos haluan kehittyä ja menestyä. Osallistuin menestyneen ja arvostetun Nurmijärveläis seuran SB-Pron try-outeihin ja pääsin ikäisteni SM-joukkueeseen. Jo tämä oli unelmien täyttymys kokemattomalle pienen seuran kasvatille, mutta tapahtui myös vielä isompi asia urani kannalta: SB-Pron naisten liigavalmentaja huomasi mut ja se oli lottovoitto. Muistan kuin eilisen, kun käytiin nuorempana isin kanssa katsomassa Pron naisten peli ja mietin, että sinne pelaamaan pääsy on suurin unelmani. Ja se unelma tuntui siis todellakin mahdottomalta silloin. Naisten liiga on korkein sarjataso, missä Suomessa voi salibandya pelata ja SB-Pron liigajoukkue on puolestaan yksi Suomen parhaista.

Kaikki tästä eteenpäin tapahtui rytinällä. Treenasin ja pelasin rinnakkain B:n ja liigan mukana, mikä tarkoitti treenimäärien tuplaantumista. Olihan se rankkaa ensin tehdä parhaansa B:n mukana, jotta saisi siellä vakiinnutettua paikan sekä ansaittua peliaikaa ja sen jälkeen piti vielä olla parhaimmillaan liigan mukana. Se, että uutena ja vielä junnuna pääsin pikkuhiljaa nousemaan liigapelien kokoonpanoon vaati nimenomaan sitä, että jokaisessa treenissä piti pystyä parhaaseen. Mä ymmärrän, että sen kuuluu olla niin, koska on kyse kovatasoisesta ja vain voittoja tavoittelevasta joukkueesta ja kilpailu pelipaikoista puskee kehittymään ja tekemään vielä enemmän, mutta mun osalta se meni yli. Mulla ei oikeastaan koskaan loppunut fyysinen kunto, mutta henkinen kantti loppui sitäkin useammin. Mä olen ihmisenä todella kiltti. Sellainen, joka ottaa vastaan lähes kaiken miellyttääkseen muita. Tämän kaltainen oli mun suhde meidän liigajoukkueen päävalmentajaan ja hän käytti luonnettani hyödyksi.

Aloin saamaan kutsuja erilaisille leireille, mihin kutsuttiin ikäluokan parhaita pelaajia. Leirejä oli sekä Suomessa että ulkomailla ja salibandyn kautta on tullutkin myös matkusteltua aika paljon. Ikäluokkavalmentajat kartoittivat pelaajia sekä läpi kauden että näillä leireillä MM-kisoja silmällä pitäen. Yksi mun tähänastisen elämäni parhaista ja ikimuistoisimmista hetkistä on se, kun sähköpostiini kilahti kutsu Puolassa pelattaviin U19 MM-kisoihin. Muistan senkin tilanteen ihan, kuin eilisen; oltiin bussissa menossa Tampereelle pelaamaan. Puolasta tuotiin kotiin MM-hopeaa. Ehdottomasti salibandyurani hienoin hetki oli, kun voitettiin Naisten liigassa Suomen mestaruus. Kylmät väreet menee vieläkin. Mitalien ja menestyksen rinnalla paras asia oli ihmiset ja kokemukset, mitä heidän kanssa jaettiin. Joukkue on asia, mitä kaipaan eniten näin lopettamisen jälkeen.

Olin tämän 14 vuoden aikana monta kautta kapteenina; Piraijoissa useasti ja viimeisenä kautenani Prossa varakapteeni. Se kertoo musta ehkä parhaiten pelaajana. Olen henkeen ja vereen joukkuepelaaja. Sellainen, joka kannustaa, vaikka omalta hengästymiseltään ei jaksaisi. Teen kaikkeni kentällä, mutta myös sen ulkopuolella ja aina joukkueelle. Se on myös syy, miksi mä kestin huonoa kohtelua niin kauan. Pelasin liigassa neljä kautta ja sen koko ajan meillä oli hyvä joukkue täynnä ihania ihmisiä. Ja sitä haluan ehdottomasti korostaa, että Prossa hommat toimi ja taustaväki, yhtä lukuunottamatta, oli täynnä mielettömiä persoonia. Se mua Prossa piteli viimeiset vuodet. Näin jälkikäteen, kun mietin tuota neljää vuotta niin olihan se karua ja suu olisi pitänyt avata aiemmin. Kävin aina treeneissä, tein aina kaikkeni ja silti jostain syystä päävalmentaja kohteli mua, kuin roskaa. Havainnollistavana esimerkkinä viimeisen kauden loppu puolella, kun tulin hallille, sain useasti tervehdyksen sijaan pois käännetyn katseen. Pieni juttu, mutta jotain niin henkilökohtaista. Enkä tarkoita huonolla kohtelulla sitä, jos peliaikaa ei tullut vaan sitä, miten mua kohdeltiin pelaajana ei ihmisenä. Ja yksi ehdottomasti henkistä puolta syövintä oli se, että virheisiin ei ollut varaa. Mua varjosti jatkuvasti liian iso paine, mikä söi itseluottamusta. Tätä samaa sai valitettavasti käydä läpi mun kanssa myös muutama muu pelaaja. Ensimmäisen kerran, kun sanoin kyseiselle valmentajalle mitään vastaan oli hetki, kun kerroin lopettavani. Ja juu kyllä, tästäkin mulla on mielikuvat, kuin eilisestä. Tarpeeksi kauan olin ollut vastaanottavana osapuolena niin joku toleranssi täyttyi. Torstain peliin valmistavat treenit olivat viimeinen niitti, tulin itkien kotiin ja tiesin, että nyt en jaksa enää. Tajusin, että mulla oli loppunut palo pelaamiseen kokonaan. Se kohtelu sekä paine ja niiden pelko aiheutti mulle niin suurta stressiä ja ahdistusta, että mua ei haluttanut enää pelata. Ja sehän tässä surullisinta onkin. Olin pelannut 14 vuotta sen takia, koska rakastin sitä. Päätös tuli kaikille täytenä yllätyksenä, jopa itselleni. Täytyy sanoa, että en ikinä olisi uskonut, että mä olen sen pelaaja, joka lopettaa kesken kauden juuri, kun play off-pelit olisivat alkaneet. Nehän pitäisi olla pelaajan parasta aikaa. Tästä syttyi luonnollisesti melkoinen haloo ja aikalailla jokainen taho joukkueessamme yritti kääntää päätäni. Jopa päävalmentajamme yritti pienesti, mutta ymmärrystä ja pahoittelua en saanut koskaan. Se kertonee tilanteesta.

Huh. Mulla hakkaa sydän ihan älyttömästi. Kuitenkaan mitään näistä 14 vuodesta en vaihtaisi. Salibandy on ollut todella iso osa elämääni ja, vaikka se päättyi alavireisesti, on mulla silti päällimmäisenä tunteena kiitollisuus. Niin ihania ihmisiä oon saanut sitä kautta elämääni ja kaikki ne miljoonat hyvät muistot ovat vallitsevia. Ja onhan kaikki tämä yllä kerrottu kasvattanut niin hemmetisti!

Mä haluan loppuun vielä kertoa, että sain mielettömän ihanan viestin joulun jälkeen. Yksi tunnettu pelaaja laittoi mulle pitkän viestin, mikä alkoi näin: ”Ensinnäkin, kun kuulin että lopetit kesken kauden, mietin vaan että miten voit olla noin rohkea! Aika paljon tähän kuitenkin liittyy kaikkia paineita ja sä uskalsit! Vau!”

Hymyin Emili <3

PUOLUKKA-KANELI KERROSVÄLIPALA

Smoothie täynnä vahvoja makuja yhdistettynä maustamattomaan täyteläiseen jogurttiin – ai että! Kerrostamalla räikeän väristä smoothieta ja valkoista jogurttia, saa todella helposti katseenvangitsijan esimerkiksi brunssipöytiin tai arkiaamuihin kahvin viereen. Niitä arjen pieniä juttuja, missä asuu hyvä mieli ja onnellisuus. <3

Tähän ihastuttavaan kerrosvälipalaan, niinkuin muihinkaan resepteihini, et tarvitse monia ihmeellisiä ainesosia. Muutama laadukas raaka-aine ja maut saavat puhua puolestaan.

Puolukka-kaneli kerrosvälipala (2 annosta)

3 dl puolukoita
2 banaania
1,5 dl mansikoita
1,5 dl kookosmaitoa
1 tl kanelia
mieleistäsi maustamatonta jogurttia

Mittaa kaikki ainekset, paitsi jogurtti, blenderiin ja blendaa tasaiseksi
smoothieksi. Voit tehdä saman myös sauvasekoittimella.
Kerrostele smoothie ja jogurtti haluamallasi tavalla laseihin, koristele
lempi herkuillasi ja nauti!

Hymyin Emili

PÄÄRYNÄ-VANILJATUOREPUURO

Tämä tuorepuuro on juuri täydellinen blogin ensimmäiseksi reseptiksi. Yksi ehdottomasti parhaimmista tuorepuuroresepteistä, mitä olen luonut. Muutamalla laadukkaalla ainesosalla ihan mielettömän hyvän makuinen aamujen ilahduttaja. Tai kyllähän tämä terveellinen herkkupuuro ilahduttaa mielellään ihan millä aterialla tahansa!

Päärynä-vaniljatuorepuuro (2 annosta)

3 dl päärynäsosetta
3 dl kauramaitoa
1 dl kookosmaitoa
2 dl kaurahiutaleita
3 rkl chia-siemeniä
ripaus vaniljajauhetta

Päällisiksi sinun lemppari täytteitä

Mittaa nesteet, päärynäsose, kauramaito sekä kookosmaito, kulhoon ja
sekoita vispilällä.
Lisää nesteiden joukkoon kaikki loput ainekset ja sekoita hyvin. Tuore-
puuroa kannattaa sekoittaa hetki, jotta kaurahiutaleiden tärkkelys
sekoittuu kunnolla massaan ja puurosta tulee tasaista.
Turvota tuorepuuroa yön yli jääkaapissa.

Pieni vaiva illalla niin iso kiitos ja hyvä mieli odottaa aamulla jääkaapissa. Parasta!

Hymyin Emili

Emili K.?

Millä kolmella sanalla kuvailisit minua?

Avopuoliso:
Välittävä, kaunis ja rehellinen

Äiti:
Iloinen, tomera ja osaava

Ystävä:
Välittävä, valloittava ja sisukas

Sisko:
Positiivinen, monitaituri ja reipas


Isi:
Iloinen, rehellinen ja tunnollinen

Ystävä:
Lämmin, tarkka ja itsevarma

Niin kuin mä arvelinkin, ympärillä olevat läheiset ihmiset osasivat kiteyttää hyvin sen, kuka täällä postausten takana on. Mä olen siis Emili Kumpuniemi, 23 -vuotias helsinkiläinen liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjä. Ja sinä siellä luet juuri mun ihka ensimmäistä blogipostausta. Hullua!

Osalle teistä olen varmasti tuttu jo Instagram-tilistäni @emilikumpuniemi. Olen mä sulle jo ennestään tuttu ja täysin uusi tuttavuus niin musta on tosi ihanaa, että juuri sinä olet täällä blogissani nyt. Näin ensimmäisessä postauksessa haluan luonnollisesti kertoa pienesti siitä, kuka on Emili K., mitä tämän blogin takana on ja minkälaisesta sisällöstä sivuni täyttyy. Pienesti siksi, että en halua ylipäänsä postauksistani puuduttavan pitkiä, joiden viimeisiä sanoja odottaa jo matkan varrella. Toivon, että blogini henki huokuu rentoutta, hyvää mieltä ja sellaista elämästä nauttimista. Haluan, että tänne on kiva ja lämmin tulla ihan niin kuin korvapuustin tuoksuiseen kotiin. Mä muuten rakastan korvapuusteja! Ne on suklaan kanssa mun lemppareita. Näin tää homma lähti jo rönsyilemään, mutta se on juuri sitä rentoutta. Heh!

Olen siis ammatiltani liikuntaneuvoja, personal trainer ja urheiluhieroja. Työnkuvaani kuuluu hieronta, yksilö- ja pienryhmävalmennus, reseptien kehittely ja sosiaaliseen mediaan sisällöntuotanto. Tässä vaiheessa on vielä outoa sanoa itseä bloggaajaksi. Siis oikeasti se kuulostaa ihan kummalliselle! Mä totuttelen siihen vielä. Tuosta reseptien kehittelystä pieni lisäavaus. Tuotan siis superfood brändi Puhdistamolle reseptejä joka kuukausi ja tämän lisäksi vastaan muutamien liikunta-alan nettivalmennuksien reseptiikoista. Tähän kaikkeen mä olen päätynyt, kun hyppäsin oravanpyörästä pois vuoden 2017 keväänä. Lopetin 14 vuoden jälkeen salibandyn pelaamisen, perustin oman yrityksen ja hyppäsin tyhjän päälle rakentamaan ns. elämää uudelleen. Päätös on ollut tähän mennessä elämäni paras!

”Naurettavan hyviä reseptejä, treenivinkkejä ja elämänpohdintoja”. Blogini tunnuslause kiteyttää hyvin tulevan sisällön. Samankaltaista sisältöä siis, mitä olen nyt puolitoista vuotta tuottanut Instagramini puolelle. Ihana juttu ja se, miksi blogin halusin perustaa on, että nyt saan tehdä tätä kaikkea laajemmin; tekstiä ja kuvia mahtuu enemmän ja tämä jos joku inspiroi valtavasti! Luvassa siis monipuolista sisältö kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ympärillä. Yksi tärkeimmistä jutuista, mitä olen halunnut someni kautta ympärille välittää on hyvä mieli. Se on asia, minkä haluan myös täällä vallitsevan! Tervetuloa matkaan suu hymyssä! <3

”Mitä auringonpaiste on kukkasille, sitä on hymy ihmisyydelle.” – Joseph Addison

Hymyin Emili