Valitse sivu

EMILI K.

NAURETTAVAN HYVIÄ RESEPTEJÄ, TREENIVINKKEJÄ JA ELÄMÄNPOHDINTOJA

KATEGORIAT

GLUTEENITON PIPARITAIKINA

Mä oon todella todella to-del-la innoissani, että pääsen jakamaan teille tämän oikeasti toimivan gluteenittoman piparitaikinan reseptin! Oikeasti toimivalla tarkoitan sitä, että taikina käyttäytyy täysin samoin kuin niin sanottu normaalikin vehnäpohjainen piparitaikina. Gluteenittomat taikinat ovat usein helposti murenevia ja näin hankalasti käsiteltäviä, mutta tässä piparitaikinassa ei ole sitä ongelmaa! Mausta on myös pakko sanoa sen verran, että se ei häviä yhtään perinteisille pipareille, vaan maukkaiden jauhojen ansiosta maku on mielestäni jopa parempi ja nimenomaan maukkaampi!

Jauhot ja niiden suhde vaikuttaa olennaisesti taikinan koostumukseen, joten suosittelen noudattamaan ohjetta mahdollisimman tarkasti, jotta lopputulos on varmasti onnistunut. Tattarijauho on todella hienojakoista, kun taas kaurajauho tasapainottaa koostumusta hieman karkeammalla rakenteellaan. Kummatkin näistä jauhoista tuovat myös sitä maukkautta pipareihin. Kolmas jauho, vaalea gluteeniton jauhoseos, on koostumuksen kannalta oleellinen, sillä näihin valmiisiin jauhoseoksiin on luotu tasapainoinen ja optimaalinen suhde jauhojen välille helpottamaan gluteenitonta leivontaa. Useat jauhoseokset ovat pelkkää tärkkelystä ja täynnä kaikenmoisia lisä- ja säilöntäaineita. Oma lemppari on kotimainen Viljatuotteen vaalea gluteeniton jauhoseos, mikä on täyttä laadukasta tavaraa ilman lisä- ja säilöntäaineita. Sitä löytyy hyvin ihan perus kaupoista ja ainakin meidän K-kaupassa se asustelee gluteeniton-hyllyllä.

Itse tehty piparitaikina on oikeasti todella helppotekoinen ja täysin sen pienen vaivan arvoinen. Taikina kannattaa tehdä valmiiksi edellisenä päivänä tai esimerkiksi aamulla iltaa varten, jotta taikina kerkiää kovettumaan jääkaapissa tarpeeksi. Kovettumista voi tarvittaessa nopeuttaa pakastimen avulla. Niin ja pakastamisesta puheen ollen, valmista piparitaikinaa voi pakastaa! Itse laitoin puolet taikinasta pakkaseen, jotta voin leipoa lähempänä joulua lisää tuoreita pipareita ja täyttää kodin niiden jouluisella tuoksulla. Mutta nyt, kynttilöihin tulet, joululaulut soimaan ja taikinan tekoon.

100 g voita
1 dl fariinisokeria
1 dl tummaa siirappia
2 rkl piparkakkumaustetta
1 kananmuna
2 dl tattarijauhoa
2 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta (Viljatuote)
1,5 dl kaurajauhoa
1 tl soodaa

Mittaa voi, sokeri, siirappi sekä mauste kattilaan. Kiehauta ainekset ja jäähdytä seos.
Siirrä jäähtynyt seos kulhoon ja sekoita sen joukkoon muna. Mittaa erilliseen kulhoon jauhot sekä sooda, sekoita ja lisää jauhot seokseen. Itse työstin taikinasta tasaisen sähkövatkaimen taikinakoukuilla, mutta vispilätkin käyvät tai vastaavasti käsipelillä esimerkiksi puulastalla. Kun taikina on tasaisen valmis, kaavi se elmukelmun päälle ja paketoi tiiviisti. Nosta taikina kovettumaan jääkaappiin yön yli tai, jos leipomisella on kiire, niin nopeuta kovettumista pakastimessa.

Kauli taikina levyksi hienojakoisen tattarijauhon avulla ja painele haluamasi muotoisiksi pipareiksi. Nosta piparit leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista uunissa 200 asteessa noin 5 minuuttia, kunnes piparit ovat kauniin värisiä.

Halutessasi voit koristella jäähtyneet piparit tomusokerikuorrutuksella, mikä syntyy helposti itse tekemällä: Riko kulhoon yksi kananmunan valkuainen ja vispaa joukkoon tomusokeria vähitellen niin paljon, että koostumus on tarpeeksi jämäkkä pursotukseen. Kaada valmis kuorrute pursotin- tai pakastuspussiin, leikkaa kärki pienesti auki ja eikun koristeluhommiin!

Pipareiden tuoksua ja ihanaa joulufiilistä täältä sinne sulle! <3

Emili <3

KEITTIÖMME ON VIIMEIN VALMIS!

Kaupallinen yhteistyö Siemensin kanssa.

Ihana päästä vihdoin sanomaan, että keittiömme on kokonaan valmis! Tarvittavat jälkityöt on nyt tehty ja kovasti odottamamme kahvikone saapui viimeistelemään keittiömme. Ihanaa!

Olette kovasti kyselleet kotiesittelyn perään – teemmekö sellaisen ja jos, niin milloin? Vastaus on, että teemme ehdottomasti kunhan saamme vielä viimeisetkin loppusilaukset kuntoon. Ennen koko kotiesittelyä pääsette nyt näkemään meidän valmiin keittiön ja tutustumaan arjen luksusta tuovaan kahvikoneeseemme.

Mä rakastan meidän keittiötä! Ehkä kaikista eniten meidän uudessa kodissa odotinkin sitä; vaaleaa, avaraa ja käyttöystävällistä keittiötämme. Saareke ja avokeittiö olivat meille ehdottomia juttuja niinkuin myös valkoiset kaapit ja kivitaso. Olemme fiilistelleet paljon sitä, miten käytännöllinen ja toimiva keittiömme on: Työ- ja laskutilaa on ihanan paljon, liesi on nopea, liesituuletin on todella tehokas ja ehkä paras asia säilytystilaa on riittävästi.

No siinä se nyt on, meidän kahvikone! Jope on halunnut sitä jo pitkään ja päätimme, että uuteen kotiin hankimme sen. Olemme alusta asti puhuneet, että tästä kodista teemme 100% meidän näköisen emmekä tingi siitä. Haluamme, että koti on sellainen arjen luksus, missä viihdymme, pystymme rentoutumaan ja mitä saa aina uudestaan ja uudestaan fiilistellä. Arjen luksusta tuovat asiat meille ovat esimerkiksi unelmien nojatuoli, mihin on joka kerta yhtä ihana istahtaa tai kahvikone, mistä saa aamulla valita tuoreen maitokahvin ja kauralaten väliltä. Se on arjen piristävää luksusta.

Päädyimme Siemensin laadukkaaseen EQ.9 plus connect s700 automaattiin, mikä on kyllä kaikilla herkuillaan ylittänyt meidän odotukset! Niinkuin yllä olevasta kuvasta näkee, siinä on kaksi papusäiliötä, mikä mahdollistaa, että säiliöissä voi olla eri paahtoisia tai merkkisiä papuja ilman aromien sekoittumista. Tällä koneella on myös mahdollista tehdä kaksi kahvia kerrallaan, mikä on etenkin aamuisin jees, kun kummallakin kolottaa kahvihammasta hahah! Meidän käytössä koneen baristaominaisuus on noussut ihan ykköseksi! Jokaisesta kahvista pystyy siis itse modaamaan mieluisan valitsemalla sen vahvuuden, lämpötilan, määrän ja mahdollisen maidon osuuden. Jope tykkää huomattavasti vahvemmasta kahvista kuin minä, joten on kyllä ihan super, että tässä asiassa ei tarvitse tehdä kompromisseja, vaan kummatkin saavat juuri sellaisen kahvin kuin haluaa. Heh nyt alkaa ehkä siis valjeta, että kone on todellakin täynnä herkkuja! Pakko nostaa vielä yksi meidän ihan lemppariominaisuus; koneen automaattisuus. Se puhdistaa jokaisen käyttökerran jälkeen itse itsensä ihan maitopumpusta lähtien sekä ilmoittaa aina, kun meidän pitää tehdä jotakin, kuten täyttää vesisäiliö tai muistuttaa, että onhan maitosäiliö siirretty koneen kyljestä jääkaappiin. Ainiin ja iloinen yllätys sekä plussa oli myös vesisäiliössä oleva Brita vedensuodatin! Ehkä siis sanomattakin selvää, että olemme olleet enemmän kuin tyytyväisiä tähän arjen piristäjään!

Hei ihanaa keskiviikkoa sinne ja muutenkin viikon jatkoa!

Hymyin Emili <3

HELPPO LOHIPASTA

Joo tai oikeastaan naurettavan helppo lohipasta, mikä valmistuu kuin itsestään. Yksinkertaisuudessaan lohi laitetaan uuniin kypsymään kerman ja mausteiden kanssa, millä välin pasta kiehuu hellalla. Kun kummatkin ruoan osapuolet ovat kypsiä, sekoitetaan ne suoraan vuoassa ihanan meheväksi lohipastaksi! Nerokasta! Aktiivinen aika, mihin kuluu siis sinun aikaasi, pyörii tässä reseptissä noin 10 minuutin hujakoilla eli siis tämä ihanan rento arkiruoka valmistuu siis todellakin kuin itsestään.

HELPPO LOHIPASTA (kuudelle)

800 g lohifilee (ruodoton ja nahaton)
1/2 sitruuna
1 1/2 tl suolaa
1/2 tl valkopippurijauhetta
1 tl mustapippurirouhetta
4 dl ruokakermaa (käytin kaurapohjaista)
1 ruukku ruohosipulia
300 g haluamaasi pastaa

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen ja ota iso uunivuoka esille. Nosta lohifilee vuokaan ja mausta se sitruunamehulla, suolalla sekä valko- ja mustapippurilla. Kaada vuokaan kalan ympärille kerma. Pilko ruohosipuli pieneksi silpuksi ja ripottele se lopuksi vuokaan koko komeuden päälle. Lohen paksuudesta riippuen, kypsennä sitä uunissa noin 15-30 minuuttia, kunnes se on kypsä, mutta ei kuiva.
Keitä lohen kypsyessä pasta paketin ohjeen mukaan. Kun lohi on kypsää, ”paloittele” se lusikalla ja sekoita joukkoon valmis pasta.

Kivaa viikon jatkoa ihanat! <3

Hymyin Emili <3

HAMPAIDEN VALKAISU KUVINA + MIELETÖN ALEKOODI

Kaupallinen yhteistyö Hyggan kanssa. Postaus sisältää mainoslinkkejä.

Hampaiden valkaisu terminä on varmasti kaikille tuttu, mutta mitä itse toimenpiteessä tapahtuu, mitä vaiheita siinä on, kauan se kestää ja sattuuko se? Tarvitseeko hampaiden valkaisuun valmistautua ja mitä taas pitää ottaa huomioon toimenpiteen jälkeen? Sekä miksi ammattilaiset suosittelevat hampaiden valkaisua hammaslääkärissä itse tehdyn kotivalkaisun sijaan?

Kävin parisen viikko sitten Hyggalla, Kampissa sijaitsevalla hammasklinikalla, elämäni ensimmäisessä hampaiden valkaisussa. En ole valkaissut hampaitani siis ikinä ennen edes kotikonstein, joten menin valkaisuun todella odottavin mielin! Omasin jo ennen toimenpidettä aika valkoiset hampaat, mutta kukapa ei haluaisi entistäkin kirkkaampaa ja valkoisempaa hymyä? Nappasin kuvaajani Jossun mukaan Hyggalle ja te pääsette nyt kuvien muodossa tutustumaan, mitä hampaiden valkaisussa oikein tapahtuu sekä kuulemaan kokemuksiani! Tervetuloa mukaan!

1.Ennen hampaiden valkaisua suun terveys täytyy olla kunnossa eli suussa ei saa olla tulehdusta, hammaskiveä tai reikiä. Jos olet epävarma suusi terveydestä, kannattaa se käydä tarkistuttamassa ennen valkaisua. Toinen huomioitava asia ennen toimenpiteeseen menoa on muistaa syödä, sillä hampaiden valkaisun jälkeen ei saa syödä kolmeen tuntiin. Heh tärkeä vinkki!

2. Ensimmäinen vaihe toimenpiteessä on katsoa hampaiden väriaste ennen valkaisua, jotta saatua tulosta pystytään vertaamaan lähtötilanteeseen. Mulla etuhampaissa ei ollut juurikaan varaa enää vaalentua, mutta taas etenkin kulmahampaissa sekä hammaskoruhampaassa oli sitäkin enemmän varaa!

3. Sitten itse valkaisun kimppuun! Huulet suojataan tuolla läpinäkyvällä muovisella suun aukipitäjällä ja ikenet sinisellä aineella, mikä kovetetaan valolla muotiksi. Huolelliset suojaukset tehdään limakalvoärsytyksien välttämiseksi, sillä Hyggalla valkaiseva aine on vahva vetyperoksidi, mikä ilman suojauksia voi ärsyttää limakalvoja. Suun aukipitäjä oli mun mielestä ihan neutraalin tuntuinen ja ikenien suojaukset tapahtuivat tosi nopeasti.

4. Turvallisten suojauksien jälkeen, hampaiden ulkopinnoille levitetään valkaiseva eli tuo punainen aine. Sen annetaan vaikuttaa 10 minuuttia, minkä aikana syntyy kemiallinen hapettumisreaktio, mistä seuraa vaalentava vaikutus. 10 minuutin jälkeen aine puhdistetaan pois ja levitetään uudestaan. Yksinkertaisuudessaan tämä kaava toistetaan siis kolme kertaa. Tämän vaiheen aikana hampaissa saattaa ilmetä vihlontaa, mutta se on hyvin yksilöllistä. Mulla vihlontaa ei ollut juuri ollenkaan, vaan toimenpide oli hyvin miellyttävä. Kolmannen kierroksen jälkeen mulle levitettiin valkaisevaa ainetta vielä neljännen kerran kaikkiin kulmahampaisiin, missä värjäytymää oli eniten. Näin saatiin tehtyä niihin maksimaalinen lopputulos ja ammattilaisen sanoin ei jää ainakaan jossiteltavan varaa, että olisi pitänyt kokeilla vielä kerran. Viimeisen valkaisukierroksen jälkeen suu huuhdellaan huolellisesti ja suojat poistetaan.

5. Viimeinen vaihe on sama kuin ensimmäinen eli katsotaan hampaiden väriaste, jotta nähdään, miten valkaisu tehosi. Hampaiden valkaisun tulokset ovat todella yksilöllisiä, koska ne riippuvat hampaiden kiilteestä ja hammasluusta! Mä itseasiassa yllätyin todella positiivisesti, miten onnistunut lopputulos mulle saatiin, kun hampaani olivat tosiaan jo aiemmin aika valkoiset. Kulmahampaat mulla vaalenivat muutaman asteen ja jopa etuhampaista saatiin vaaleammat! Nykyisen hammaskoruhampaan väriä ei voi edes verrata aiempaan, kun lopputulos on niin häkellyttävä! Lopuksi hampaiden pinnalle levitettiin vielä tahnaa, mikä suojaa ja hoitaa hampaita sekä lopputulosta.

6. Kokonaisuudessaan toimenpide kestää suunnilleen tunnin. Ennen kotiin lähtöä Hyggan ammattilaiselta saa vielä jatko-ohjeet 48 seuraavalle tunnille, jotta valkaisun lopputulos pysyisi mahdollisimman hyvänä. Koska valkaisuaine vaikuttaa kiilteessä ja hammasluussa vielä kahden vuorokauden ajan toimenpiteen jälkeen, hampaat ovat alttiita imemään itseensä värejä. Karkeasti ei saa nauttia siis värikkäitä ruokia sekä juomia ja myös happamat sekä todella kylmät ja kuumat nautittavat pitää karsia pariksi päivää pois.

Sellainen oli mun kokemus hampaiden valkaisusta hammaslääkärissä! Jälleen kerran, niin kuin aina, Hyggalta sai ihanan ammattitaitoista sekä asiakaslähtöistä palvelua ja itse arvotan todella tärkeäksi sen, että koen oloni turvalliseksi. Hyggalla hampaiden valkaisun tekee kokenut suuhygienisti ja oikein tehtynä se ei ole haitallinen hampaille. Tässä vielä Hyggan suuhygienistin vastaus, miksi hampaiden valkaisua ei kannata tehdä itse: ”Valkaisuaineiden teho perustuu joko vetyperoksidiin tai karbamidiperoksidiin. Molemmat ovat voimakkaita hapettimia, jotka vaurioittavat suun limakalvoja. Vauriot muistuttavat palovammoja ja paranevat hitaasti. Limakalvojen asianmukainen suojaus onnistuu turvallisesti vain ammattilaisen vastaanotolla.” Jos tehokas, laadukas ja turvallinen hampaiden valkaisu kiinnostaa Helsingin keskustan alueella, niin mun lämmin suositus menee Hyggalle! Saan jakaa teille vielä ihan mielettömän tarjouksen Hyggan hampaiden valkaisuun: Koodilla EMILIV saat hampaiden valkaisun hintaan 210€ (norm. 310€) ilman varausmaksua (norm. 19,90€). Varaus tulee tehdä 30.11.2019 mennessä ja hampaiden valkaisun tulee toteutua viimeistään 31.1.2020. Tässä vielä suora linkki Hyggan ajanvaraukseen.

Hymyin Emili <3

5 YLEISINTÄ KYSYMYSTÄ FOODPREPPAAMISESTA

Ruokien valmistaminen etukäteen tuleville päiville eli foodpreppaaminen puhututtaa ja hyvä vain! Tuon foodpreppaamista paljon esille omassa somessani viimeksi sunnuntaina, kun valmistelin tuttuun tapaan meille ruokia täksi viikoksi. En lähde tässä postauksessa avaamaan sen tarkemmin, mitä foodpreppaaminen käytännössä on, sillä olen kirjoittanut siitä jo blogipostauksen Foodprep ABC, minkä pääset lukemaan tästä.

Tässä postauksessa sen sijaan vastaan yleisimpiin kysymyksiin, mitä saan teiltä foodpreppaamiseen liittyen ja mennäänkin pidemmittä puheitta suoraan asiaan!

MITEN KAUAN PREPATUT RUOAT SÄILYVÄT JÄÄKAAPISSA?

Helppo nyrkkisääntö on, että suurin osa ruoista säilyy kylmässä noin 3-4 päivää. Itse valmistankin yleensä sunnuntaisin nimenomaan alkuviikon ruoat, mitkä kestävät meillä ke/to akselille ja näin myös säilyvät oikein hyvinä. Valmiiden ruokien lisäksi ostan aina yhteen ruokaan ainekset odottamaan kaappeihin, minkä teemme sitten keskiviikkona tai torstaina. Käytämme preppaamista siis vain arkipäiville helpottamaan arkea ja viikonlopuille käymme aina erikseen kaupan sekä teemme ruokaa fiiliksen mukaan. Jos haluaa preppailla ruokia pidemmäksi aikaa, niin pakkanen on siinä tapauksessa hyvä apuri! Nyrkkisäännön lisäksi omat aistit ovat tietenkin todella tärkeä työkalu ruoan syömäkelpoisuuden arvioimiseen. Kiinnitä huomioita ruoan ulkonäköön, hajuun ja rakenteeseen. Säilyvyyteen vaikuttaa toki isosti myös se, miten ruokia säilyttää. Vältä pitämästä ruokia turhaan huoneenlämmössä ja säilytä niitä koko ajan tiiviisti kylmässä.

MIKÄ ON KIKKA, ETTÄ VALMIIKSI PILKOTUT VIHANNEKSET EIVÄT NAHISTU NOPEASTI?

Lasiset tiiviit säilytysrasiat! Mulla on siis tapana lämpimien ruokien lisäksi preppailla tulevalle viikolle myös paljon kasviksia valmiiksi. Ne ovat ihan yhtälailla tärkeitä kuin itse ruoka ja huomaan, että jos kasviksia ei ole kiireisessä arjessa helposti saataville, niin ne helposti tuppaavat jäämään aterioilta pois. Kutsun sitä salaattibaariksi eli pilkon siis lasisiin säilytysrasioihin paljon erilaisia kasviksia valmiiksi, jolloin niitä ei tarvitse kuin lappaa mukaan töihin ja kotona lautaselle. Foodpreppaamisessa itseasiassa yksi parhaista asioista on se, että omat ruokailut saa pidettyä ihanan terveellisinä ja monipuolisina, kun ne suunnittelee ja tekee etukäteen eikä jätä valintoja aina kiireisiin hetkiin. Oon saanutkin teiltä aivan ihania viestejä, miten salaattibaarin ansiosta kasvisten syönti on lisääntynyt paljon ja myös lapset innostuvat, kun jääkaapista nostaa värikkäät porkkana- ja paprikakulhot pöytään. Se ei vie kerralla paljoa aikaa, kun pilkkoo erilaisia kasviksia rasioihin valmiiksi, mutta voi olla todellakin ratkaiseva tekijä monipuolisessa syömisessä. Itse tykkään salaatinlehtien, kurkun, paprikan ja porkkanan lisäksi pilkkoa pariin rasiaan myös hedelmiä, kuten ananasta, jotain melonia ja viinirypäleitä. Niitä on mukava syödä aamu-, väli- ja iltapaloilla tai lisätä esimerkiksi smoothieen. Vähän innostuin taas aiheesta, mutta tosiaan vastaus kysymykseen, miten valmiiksi pilkotut kasvikset saa säilytettyä hyvinä, niin tiiviit lasiset säilytysrasiat ovat ihan ykkösjuttu! Olen huomannut, että lasisissa rasioissa versus muovisiin, kasvikset säilyvät todella hyvin freeseinä! Säilytys koko ajan kylmässä jääkaapissa ja tosiaan kannet päällä, jotta säilytys on tiivistä. Ja sama homma pätee myös tässä, että kasviksia ei kannata turhaan pitää huoneenlämmössä ja katkaista kylmäketjua pitkäksi aikaa.

MISTÄ MEIDÄN LASISET SÄILYTYSRASIAT OVAT?

Ne ovat Ikeasta, mutta myös esimerkiksi Clas Ohlsonilta saa vastaavia lasisia säilytysrasioita, missä on hyvät tiiviit silikoniset kannet.

MITEN OSAA TEHDÄ OIKEAN MÄÄRÄN RUOKAA?

Tämän oppii oikeastaan vain tekemällä! Oikea määrää riippuu niin monesta asiasta, että on hankala sanoa suoraa vastausta. Prepattavien ruokien määrään vaikuttaa syöjien määrä, miten paljon yksi syöjä syö sekä onko ruoat sekä lounaalle että päivälliselle vai pelkästään toiselle aterialle. En koe myöskään, että määrät pitäisi olla todella tarkkoja. Itse teen esimerkiksi aina meille kaksi isoa ruokaa ja ne riittää siihen asti kuin riittää ja sitä varten yhden ruoan ainekset odottavat kaapeissa, jotta ruokaa voi tehdä lisää. Kokeilemaan siis vain ja löytämään sitä kautta itselle sen parhaan määrään!

EIKÖ RUOAN MAKU KÄRSI, KUN SEN TEKEE VALMIIKSI JA LÄMMITTÄÄ SEURAAVINA PÄIVINÄ?

Sanoisin, että riippuu ihan ruoasta. Mielestäni keitot, kastikkeet ja erilaiset vuoka- sekä pataruoat vain paranevat päivä päivältä, mutta ehdottomasti jotkut ruoat ovat parhaimmillaan tuoreena. Mua itseä ei haittaa, että lohkoperunat eivät ole seuraavana päivänä enää rapeita tai kana saman makuista kuin tuoreena, sillä arvotan itse niin korkealle sen, että valmista ruokaa on kaapissa. Nautin arkena siitä, että pystyn pitämään valmiin ruoan ansioista syömiseni säännöllisenä, terveellisenä sekä monipuolisena ja näin oloni hyvänä. Rapeista lohkoperunoista ja tuoreesta ruoasta nautin loppuviikon sekä tietenkin joka päivä aamu- ja iltapalan muodossa. Kuitenkin, kun suunnittelee prepattavia ruokia, niin voi hyvin ottaa huomioon, että tekee ruokia, mitkä eivät juuri muutu lämmitettäessä ja niitähän on siis todella paljon! Ja hei, onko parempaa kuin paistinpannulla lämmitetty ja vähän ruskistettu makaronilaatikko? No ei!

Mikäli sulla jäi tämän ja aiemman Foodprep ABC postaukseni jälkeen vielä mietityttämään jokin asia aiheeseen liittyen, niin multa saa aina kysyä! Jätä kommentti tähän alle tai vaihtoehtoisesti uusimpaan IG-kuvaani. Autan enemmän kuin mielelläni!

Hymyin Emili <3

TÄYTELÄINEN JUURESSOSEKEITTO

Täydellinen mieltä piristävä ja kehoa lämmittävä resepti tähän syksyyn ja alkavaan talveen: Täyteläinen juuressosekeitto! Ihanan simppeli resepti, missä muutamalla laadukkaalla raaka-aineella ja oikeilla suhteilla lopputulos on ihastuttava – sopivassa suhteessa raikas ja täyteläinen.

Palsternakka on mun suosikki juures ja siksi tämän keiton päätähti! Kyseinen juures saattaa olla monelle vieraampi, mutta suosittelen tekemään tuttavuutta tämän aivan ihanan maukkaan juureksen kanssa! Palsternakka on maultaan makea ja hyvin aromaattinen. Se muistuttaa mielestäni vähän porkkanaa, mutta on paljon mausteisempi. Palsternakan upean ja runsaan maun takana ovat eteeriset öljyt sekä korkea sokeripitoisuus. Kerman lisäksi täyteläisen koostumuksen takana on palsternakka.

JUURESSOSEKEITTO (kuudelle)

4 isoa jauhoista perunaa (n. 550 g)
5 isoa porkkanaa (n. 600 g)
2 isoa palsternakkaa (n. 650 g)
n. 1 l vettä
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippurirouhetta
2 tl rakuunaa
2 dl kaurakermaa (muukin kerma käy)

Kuori perunat, porkkanat sekä palsternakat, pilko ne paloiksi ja nosta kattilaan. Kaada joukkoon vettä sen verran, että kasvikset peittyvät. Keitä kasvikset pehmeiksi, mittaa joukkoon mausteet sekä kerma ja soseuta ainekset tasaisen samettiseksi sosekeitoksi. Voit tehdä saman myös blenderillä. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita.

Hymyin Emili <3

REHELLISIÄ KUULUMISIA

Heräsin eilen aamulla ennen kellonsoittoa vatsakipuihin ja närästyksestä johtuvaan voimakkaaseen pahoinvointiin. Joku saattaisi luulla, että vatsatauti starttailee näillä näppäimillä, mutta ei nämä ovat mulle jo vähän liiankin tuttuja vatsa- ja suolisto-oireita. Sain nauttia perjantaista maanantaihin lähes normaalista olosta ja väkisinkin tuli toiveikas olo, että rauhoittuisiko tämä ihan suoraan sanottuna helvetillinen terveystilanne vihdoin, vaikka hyvin tiedänkin, että se ei tule hetkessä muuttumaan. Makasin sängyssä ja kävin edeltävän päivän taas mielessäni läpi: Söinkö jotain ”väärää”, mikä oireet olisi voinut laukaista tai oliko päivä erityisen stressaava tai kiireinen, mutta ei en keksinyt oireille taaskaan mitään selitystä. Pari syvää hengenvetoa sai ottaa ja psyykata omaa mieltä ennen kuin nousin ylös. Vaikka mä olenkin hyväksynyt tämän tilanteen ja ymmärrän, että sen vatvominen ei auta asiaa, niin edelleen joka kerta oireet lävähtävät päin kasvoja ja omaa mieltä saa ihan toden teolla kasailla. Toisinaan se onnistuu helpommin ja taas joskus sitä optimistista asennetta ja luottoa tulevaan saa etsiä hetken kauemmin. Eilinen päivä on itseasiassa täydellinen esimerkki tästä: Aamulla hetken pysähtyminen ja pari syvää hengenvetoa riitti, mutta koko päivän hirveässä olossa kärvistelleenä, kun pääsin kotiin, niin aloin vaan itkeä. Itkin ja mietin, että huomisen täytyy olla parempi. Jope tuli vierelle, otti kainaloon ja sanoi, että kyllä asiat vielä selviää ja me saadaan sut kuntoon. Vastasin joo, pyyhin kyyneleet kasvoilta ja lähdettiin keittiöön tutustumaan meidän eilen saapuneeseen kahvikoneeseen.

Mulle kuuluu siis vaihtelevaa, mutta pääsääntöisesti kuitenkin oikeasti tosi hyvää! Jos näitä terveyshaasteita ei lasketa, niin elän tällä hetkellä juuri sellaista elämää kuin haluankin ja se tuntuu hyvälle. Viimeksi sunnuntaina puhuttiin Jopen kanssa, miten hyvin meillä on asiat. Mä nautin jotenkin ihan valtavasti meidän ja mun arjesta ja on sellainen olo, että siitä on helppo nauttia. On helppo huomata ne jokapäiväiset pienet hyvät asiat ja fiilistellä niitä. Tämä on vienyt mua pitkälle näinä huonoinakin päivinä, kun muistaa, että sen huonon olon ja mielen takana kaikki on kuitenkin tosi hyvin ja niitä hyviä asioita ja päiviä on huonompiin verrattuna paljon paljon enemmän.

Tämä meidän kolme kuukautta ”vanha” koti on kyllä yksi isoimmista tekijöistä, miksi arki on niin huippua. Ollaan saatu rakennettua tästä sellainen paikka, mistä on ihana herätä aamulla, missä on helppo rentoutua, mistä ei oikein malttaisi edes lähteä ja mitä fiilistellään edelleen jokaikinen päivä. Jo silloin 2018 helmikuussa, kun ostettiin tämä asunto, niin päätettiin, että laitetaan se ihan viimeisen päälle sellaiseksi kuin haluamme. Aletaan olla siinä kyllä hyvällä mallilla! Työhuone on vielä hieman keskeneräinen, olohuone kaipaa tauluja ja ehkä pientä sohvapöytää tai rahia sekä kirjojen säilytys on vielä ratkaisematta, mutta loppusuoralla ollaan. Niin ja tosiaan odottamamme kahvikone saapui vihdoin eilen tuomaan kotiimme ripauksen toivottua arjen luksusta ja onhan se nyt magee! Korkkasin ensimmäisen kahvini tänään aamulla ja se maistui juuri niin hyvälle kuin tuore vastajauhetuista pavuista tehty kahvi kuuluukin maistua. Ihan parasta arjen luksusta!

Siitä on suunnilleen muutama viikko, kun tulin töistä kotiin metrolla. Hyppäsin Kampista kyytiin ja jäin seisomapaikalle selaamaan puhelimella somea. Yhtäkkiä parin pysäkin jälkeen mun olo meni todella tukalaksi; kehon valtasi ihan tajuton pahoinvointi ja voimattomuus. En ollut varma pyörrynkö vai oksennanko vai mitä tapahtuu. Nojauduin seinään, keskityin hengittämiseen ja mietin, että enää pari pysäkkiä Kalasatamaan. Mulla hakkasi tilanteesta sydän aivan hulluna ja, kun saavuttiin Sörnäisiin, Kalasatamaa edeltävään paikkaan, mun oli ihan pakko hypätä metrosta pois! Se oli jotenkin ihan hullu tilanne ja jäänyt mulla vahvasti sen takia mieleen, että silloin mä viimein havahduin siihen, että tää homma ei ole mun kontrollissa enää. Kyse oli siis megaluokan närästyskohtauksesta ja kävelin naama valkoisena Sörnäisistä kotiin. Tämä oli sitä aikaa, kun ravasin oireiden takia päivystyksessä ja asiaa alettiin vasta tutkimaan.

Tällä hetkellä mä odotan kovasti pääsyä toiseen tähystykseeni kolonoskopiaan eli paksusuolen tähystykseen, mikä on ensi kuun puolen välin tienoilla. Löytyy sieltä mitään tai ei, niin ajattelen vahvasti, että mun on tehtävä kokonaisuuteen muutoksia, koska jostain syystähän tilanne on puhjennut yhtäkkiä näin pahaksi. Mun tapauksessa puhutaan varmasti eniten kokonaiskuormasta sekä stressinhallinnasta ja niiden lisäksi ruokavaliosta. Vaikka tää tilanne onkin ajoittain ihan syvältä ja tunnen jopa katkeruutta, niin haluan ajatella asian hyvän kautta. Mä oon oppinut tän vuoden ja erityisesti muutaman kuukauden aikana sellaisia asioita, joiden kanssa olisi oikeasti pitänyt tehdä töitä jo aiemmin. Ehkä isoin muutos on tapahtunut itsensä kuuntelussa ja vielä tarkemmin siinä, miten viesteihin reagoin. Loppupeleissä se on juuri se ratkaiseva tekijä, sillä mitä kuuntelu auttaa, jos asioihin ei ole edes tarkoitus puuttua. Tää tilanne on oikeastaan viimein pakottanut mut kehittämään tätä asiaa ja vitsit oon siitä iloinen! Peruin ja lykkäsin muutamia työkuvioita tältä vuodelta, mikä ei todellakaan tuntunut kivalta, mutta sen ansiosta nautin tällä hetkellä tasapainoisista työviikoista. Valitsen myös aiempaa herkemmin pitkät yöunet ja nipistän päivästä mielummin pari ”tehokasta” tuntia pois. Oon myös aika fiiliksissä, kun oon löytänyt edes pari ruoka-ainetta, mitkä eivät tällä hetkellä sovi suolistolleni. Heh pari saattaa kuulostaa vähälle, mutta jokainen löytö on mulle iso voitto ja askel eteenpäin! Isoin kehityskohde mulla on edelleen stressinhallinta ja nimenomaan se, että stressiä ei edes syntyisi turhista asioista.

Luin tekstin läpi ja mietin, että olipas se värikästä, asioita laidasta laitaan, mutta just sitä mun elämä tällä hetkellä on! On kuitenkin kiva voida sanoa, että kaikesta huolimatta mä nautin siitä tosi paljon! Fiilistelen arkea, elän päivä kerrallaan (tämä on muuten myös asia, mitä on saanut toden teolla opetella), keskityn hyvään ja luotan siihen, että asiat järjestyvät. Sen mä haluan vielä sanoa, että mulla ei sanat riitä kuvaamaan, miten onnellinen oon ihmisistä mun ympärillä. Ilman heitä kuulumiset olisivat varmasti erilaisia.

Hymyin Emili <3

PIKA JUURESRIESKAT

Uskallan väittää, että tämä on mun kaikkien aikojen suosituin resepti eikä ihme. Julkaisin reseptin viime vuonna Instagramissani ja te todenteolla hullaannuitte rieskoista, mikä sekään ei ole ihme! Jätkäsaaren K-market tulosti jopa reseptiäni heidän kauppaan juuressoseiden viereen, mikä oli tosi hauska ja kiva idea! Sanomattakin on siis selvää, että nämä pika juuresrieskat oli saatava myös tänne blogiin.

Mä en oikein tiedä, miten osaisin tarpeeksi hehkuttaa näitä rieskoja niin, että mahdollisimman moni tarttuisi tuumasta toimeen. Ne ovat samaan aikaan niin pirun hyviä ja koukuttavia ja naurettavan helppo valmistaa! Niin ja terveellisiä, helposti sovellettavissa ja vielä vegaanisiakin. Heitän pallon siis sinne ruudun toiselle puolelle: Sun on testattava näitä pikarieskoja, niin tiedät, mistä puhun!

Porkkana on makuna mun ehdoton lemppari. Bataatti- ja perunarieskat tulevat hyvin perästä ja punajuurikin on veikeä! Lantun ystävät ovat kehuneet kovasti lanttusoseesta tehtyjä rieskoja. Mä käytän itse kaupan valmiita soseita niiden kätevyyden vuoksi. Esimerkiksi Pirkalta saa juuri 500 g tuubeissa monia eri makuisia soseita, mitkä löytyvät kylmähyllyltä juuresosastolta. Poikkeus on perunarieskat, mihin käytän aina itse tehdyn perunamuusin jämät.

Ainiin ihan meinasin unohtaa tässä innostuksissani, että olen tosiaan pikkusen viilannut reseptiä entistäkin vielä paremmaksi! Muutin kauran ja tattarin suhdetta niin, että tattaria on hieman vähemmän, jotta koostumus pysyy mehevämpänä ja tattarin maku ei puske liikaa läpi. Rieskat voi tehdä kokonaankin kaurasta, mutta itse tykkään, että joukossa on myös niin sanottu ”rukiinen” maku, mikä antaa syvyyttä. Tattari on myös koostumukseltaan kauraa hienompi, jolloin rieskojen rakenteesta tulee optimaalinen. Tattarin maku on hyvin mielipiteitä jakava, joten mikäli se ei kuulu lemppareihisi, voit hyvin korvata sen esimerkiksi ruis-, riisi-, hirssi- tai spelttijauholla. Jos käytät ruis- tai spelttijauhoa, huomioithan, että rieskat eivät ole silloin enää gluteenittomia. Ja mikäli gluteenittomuus on ehdottoman tarkkaa, muista valita kaurahiutaleet ja -jauhot gluteenittomina.

PIKA JUURESRIESKAT (12 kpl)

500 g juuressosetta esim. Pirkan (porkkana, bataatti, peruna, lanttu, punajuuri…)
1,5 dl kaurahiutaleita
2,5 dl kaurajauhoa
1 dl tattarijauhoa
2 rkl öljyä
3/4 tl suolaa

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen, ota kaksi uunipeltiä valmiiksi esille ja asettele niihin leivinpaperit.
Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja sekoita ne tasaiseksi taikinaksi. Taikina saa jäädä melko löysäksi, jotta rieskoista tulee meheviä eikä kuivia. Lusikoi pellille taikinasta 12 könttiä ja muotoile ne lusikalla pyöreiksi litteiksi rieskoiksi. Taikina ei leviä kypsyessä, joten leviämisvaraa ei tarvitse jättää.
Kypsennä rieskoja uunissa noin 15 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä pintaan.

Eikun uuni päälle ja aamu- tai iltapalaksi tuoreita rieskoja pöytään!

Hymyin Emili <3

ARKILIIKUNTA PRIORITEETTILISTAN KÄRKEEN

Kävelin eilen töihin pyöräilyn sijaan. Ovelta ovelle mulla kävelee noin 50 minuuttia eli aika passeli matka saada päivään aktiivisuutta, raitista ilmaa ja omaa aikaa. Toki ajallisesti kävely ottaa enemmän kuin pyöräily tai julkisilla meno, mutta se on todellakin vain halu ja prioriteetti kysymys. Mietin eilen taas kävellessäni, että vitsit, kun kaikki tajuaisivat arkiliikunnan tärkeyden! Kurkkasin UKK-instituutin sivuilta virallisen merkityksen arkiliikunnalle, mitä kutsutaan myös siis hyöty- ja perusliikunnaksi: ”Arkiliikuntaa on kaikenlainen päivän mittaan tapahtuva liikkuminen ja liikehtiminen, mikä ei ole varsinaista vapaa-ajan liikuntaa.” Eli siis kaikki siivoamisesta, työmatkaliikuntaan ja lasten kanssa leikkimiseen, mutta mukaan ei lueta treeni treenejä. Olen pyrkinyt omassa somessani tuomaan arkiliikunnan tärkeyttä esille – herätellä ja tsempata ihmisiä asian suhteen positiivisella otteella. Haluan myös viestiä ympärille sitä, että kova treeni ei ole aina se juttu, vaan joku päivä esimerkiksi töistä kävely kotiin rokkaa ihan samanlailla, kun puhutaan liikkumisesta. Mun on pitänyt pitkään jo kirjoittaa tästä aiheesta sekä jakaa omia ajatuksia, koska näin tärkeään aiheeseen haluan tuoda osani.

Ihan alkuun tärkeä tutkittu fakta UKK-instituutin sivuilta: ”Välttämättömistä arkiaskareista kertyy keskimäärin 2000–5000 askelta päivässä, mikä on terveyden kannalta liian vähän.” Tähän mä haluan ihmisiä herätellä; päivän aktiivisuus jää todella helposti tälle tasolle, jos asiaa ei tiedosta! Konkreettinen esimerkki on päätetyötä tekevä, joka kulkee työmatkat autolla. Mistä arkiliikuntaa kertyy, jos siihen ei kiinnitä huomiota?

Ja miksi tästä kuuluisasta arkiliikunnasta sitten vouhkataan? Sillä, miten paljon päivän aikana liikut, on merkittävä vaikutus terveyteesi. Se, kun on esimerkiksi fakta, että aktiivisuus näkyy suoraan kulutuksessa. Jos normaalit arkipäivät ovat hyvin passiivisia ja esimerkiksi askelmäärissä ei ole kehumista, niin yksittäiset treenit eivät oikeasti pelasta tilannetta pitkällä aikavälillä. Tottakai kaikki liike on kotiinpäin, mutta tämä asia pitää jokaisen ymmärtää. Arkiliikunta pitää saada ensin pääsääntöisesti hyvälle tasolle ja sen jälkeen on aika miettiä treenejä. Kulutuksen lisäksi säännöllinen ja riittävä arkiliikunta vaikuttaa positiivisesti tiettyjen sairauksien kehittymiseen sekä todella tärkeään henkiseen hyvinvointiin. Mä olen esimerkiksi itse valinnut nyt lähiaikoina töihin kävelyn nimenomaan sen takia, että saan olla hetken ihan omissa oloissani ja tuulettaa päätä.

Nyt joku ehkä miettii, että mikä sitten on riittävä määrä arkiliikuntaa päivässä? Kävely on meidän tavallisin liikkumismuoto, joten askeleet ovat näppärä tapa mitata päivän aktiivisuutta. 6000-9000 askelta päivässä on tutkittu virallisesti riittäväksi terveyden kannalta. Tästä isommat askelmäärät tuovat toki lisää terveyshyötyjä ja usein kuuleekin, että moni on asettanut itselleen päiväkohtaiseksi tavoitteeksi vähintään 10 000 askelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että kuitenkaan liian isoa palaa on turha haukata, sillä epärealistiset tavoitteet tuottavat usein vain paineita, stressiä ja epäonnistumisen tunteita. Tavoitteiden kun olisi nimenomaan tarkoitus hyvällä tavalla motivoida tekemään jotakin ja buustata onnistumaan. Etenkin, jos askelmäärä on lähtötilanteessa pieni, niin arkiliikuntaa on hyvä lähteä lisäämään pikkuhiljaa, jotta muutos on pysyvä.

Eniten toivottu asia aina, kun puhun arkiliikunnasta, on lista konkreettisista asioista, mitä arkiliikunnan lisäämiseksi voi tehdä. Arjet ovat kaikilla yksilöllisiä ja se, mikä toimii mulla ei välttämättä ole taas sulla mahdollista, mutta sitä haluan painottaa, että jokaisella meillä on mahdollisuus lisätä arkiliikuntaa, jos siihen on tarvetta. Niinkuin alussa sanoin, se on täysin halu ja prioriteetti kysymys. Listasin alle hyviä konkreettisia neuvoja, joista toivottavasti on teille hyötyä!

MITEN LISÄTÄ ARKILIIKUNTAA?

  • Valitse kulkea työmatkat tai edes toinen matka liikkuen.
  • Jos työmatkaa ei ole mahdollista kulkea kokonaan liikkuen, hyödynnä osaa matkasta: Jätä esimerkiksi auto kauemmas parkkiin tai jää aiemmalla pysäkillä ja kävele loppu matka.
  • Lähde töihin esimerkiksi 10 minuuttia aiemmin ja tee määränpäässä pieni happihyppely ennen töihin menoa. Saman voi tehdä myös työpäivän päätyttyä.
  • Tauota töiden tekoa taukojumpilla. Laita esimerkiksi joka toinen tasatunti kello soimaan ja anna muutama minuutti kropalle liikettä ja mielelle huilia.
  • Valitse hyötyliikunta: Kulje etäisyyksiä liikkuen, valitse portaat hissin sijaan jne.
  • Kulje esimerkiksi salille, treeneihin tai kauppaan kävellen.

Sen mä haluan tähän loppuun vielä sanoa, että pienet jutut todellakin ratkaisevat tässä asiassa! Postauksen tavoitteena ei ole aiheuttaa kenellekään huonoa omaatuntoa tai paineita, vaan herättää ajatuksia ja motivoida tekemään tarvittaessa muutoksia sinne omaan arkeen. Muista, että kaikki liikunta on eteenpäin ja jokainen lähtee eri lähtöpisteestä. Yhdellä muutoksella siinä jokapäiväisessä arjessa on jo iso vaikutus kokonaisuuteen puhumattakaan parista muutoksesta. Pienistä puroista syntyy iso joki.

Ihanaa viikonloppua!

Hymyin Emili <3

Lähde: UKK-instituutti.

SMOOTHIEINSPISTÄ SYKSYYN

Syksyn pimeyteen väriä ruoasta! Nyt, jos joskus, kannattaa kerätä sinne lautaselle ja lasiin mahdollisimman paljon eri värejä. Monipuolisten vitamiinien ja antioksidanttien vuoksi, mutta myös siksi, että värit piristävät ja ilahduttavat. Kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäksi smoothiet ovat ihan parhaita väripilkkuja ruokavaliossa ja vitsit, miten paljon yhteen lasiin voikaan mahtua värin lisäksi hyviä ravinteita.

Me syödään tällä hetkellä smoothieita poikkeuksia lukuunottamatta päivittäin; joko perinteisen juotavan smoothien muodossa tai paksumpana lusikoitavana versiona. Mulla on ollut jo vähän aikaa hirveä himo eri smoothieihin, ehkä keho kaipaa nimenomaan vitamiineja ja piristäviä värejä! Vihersmoothie on ollut jo pitkään the smoothie, mikä on pyörinyt blenderissä lähes kyllästymiseen asti, mutta nyt syksyn startatessa on tullut kaksi hauskaa uutta himoa; kardemumma ja hedelmä-kookos yhdistelmä. On kuulkaas tullut tehtyä viime aikoina niin hyviä smoothieita, että haluan inspiroida niillä teitäkin!

MUSTIKKA-KARDEMUMMASMOOTHIE (kahdelle)

3 dl mustikoita
1,5 dl kaurahiutaleita
1,5 dl jogurttia/rahkaa
3 dl kauramaitoa
muutama kivetön taateli tai 1 iso banaani
reilu ripaus kardemummaa

Mittaa kaikki ainekset blenderiin ja blendaa tasaisen samettiseksi smoothieksi. Maista ja lisää tarvittaessa kardemummaa.

TROPICAL-SMOOTHIE (kahdella)

1 mango
1/2 ananas
1 banaani
1/2 sitruunan mehu
1 dl kookosmaitoa
2 dl kasvimaitoa (kaura, riisi, soija, manteli…)

Kuori mango, ananas ja banaani. Mittaa kaikki ainekset blenderiin ja blendaa tasaisen samettiseksi smoothieksi.

Ja koska smoothieinspistä ei voi olla koskaan liikaa, niin tässä vielä muutama ihan tykki resepti meikäläiseltä: paras vihersmoothie ja 2 x lempparismoothie.

Energistä viikon jatkoa!

Hymyin Emili <3